Pojat 28.4.08

Fidel syyskuun alussa 08. Ennen mahtui kaksi, nyt yksi. No, okei, sovulla menee kyllä kaksikin rottapoikaa :D

"Siis saisko ees kotonansa nukkua rauhassa?!"

Ja Fidelhän oli sen vaatimattomat 400g, Castro on hieman enemmän :)

Oli ihan pakko sämplätä. :D

Olenkin jo kertonut kuinka olen potenut tarvetta saada uudet kengät ja takin. No nyt sain kengät, vain takki puuttuu. Taitaa olla helpompaa ostaa uusi kuin yrittää laihduttaa äkkiä väh. 5 -10 kiloa....... Nuo pienet kilot vain siksi että suurin piukotus menisi pois. Oikeamminhan nämä meikäläisen poisotettavat kilomäärät huikentelee siellä 30 kilon paikkeilla....

Eniveis, tänään tuli Euromarketin mainos josta bongailin ihan edullisiakin popoja ja niistä innostuneena kävin sitten tuossa miehen lähdettyä töihin ihan paikan päällä. Harmi vain että kaikki halvemmat kengät olivat isoista koista loppu ja vain nämä sopivat kinttuuni. Hintaa löytyi se 40e. Kympin halvemmat oisivat saaneet olla, nyt ei jäänyt juuri rahaa... Kahellaan mitä mies näistä tuumii, jos hylkii niin vaikka palautan... Itsekään en ole ihan satavarma, mutta joskus ne kengät osoittautuvatkin kaikkein parhaimmiksi... Saa nähdä.

Nappasin häthätää pari kuvaa ja niistähän tuli ihan pimeitä. Etsin sitten pikaisesti netistä kuvankäsittelyohjelman ja löysin PhotoFiltreStudion, joka on ihan ok, tosin en nyt kyllä ainakaan vielä honaillut tuota vaalennusta oikein... Eniveis, siellä oli paljon kivempiakin ominaisuuksia kuin joku tylsä vaalennus... Mutta tässä ne kengät nyt, ennen kuin unohdan:

Ja jos mietitte että mitä puuhasin sitten sen kaikki öö... puolitoista tuntia tuon kuvankäsittelyohjelman parissa, kun en kerran näitäkään kuvia kummemiksi saanut, niin syy löytyy tässä:

Joo. :D

Mä en tiedä hajoaako jonkun itsetunto siitä, että vanha pornotähti luulee sitä transvestiitiksi, vai ei, mutta musta se on äärettömän hupaisaa :D

Katsoin Maria! -ohjelman Neloselta, tämä oli kai toinen show? Oli pakko katsoa kun ensimmäisestä kuulin niin kovaa kritiikkiä. En tiedä ohjelmasta, formaatti on vähän outo. Tai siis perusajatus, ihmisten haastattelu, on ihan selkeä, mutta mikä se hunksyritelmä esim. on? Tai se pupukamera? No jaa. Back to the real point tässä kirjoitelmassa, eli se että Ron Jeremy oli paikalla haastateltavana (nyt on Turussa seksimessut viikonloppuna, äijä on siellä mukana). Herra Jeremy on minusta aina ollut iljettävä äklöttävä kammottava yököttävä limainen ilmestys, enkä voi ymmärtää miten jotkut maksaa siitä että pääsee sen pökittäväksi... Huh huh. Mutta nyt kun näin sen "livenä" ohjelmassa, en voinut kuin muuttaa käsitystäni. Nyt herra jeremy on vain minusta vanha ukko. Siis vanha, harmaa, kelmeä lihava mies. Vanha rähjä. Ja tylsäkin vielä, voi elämä...
Nyt sitten pitää miettiä, onko ällöttävämpää, että sinua pökkii lihava ällöttävä limainen mies, vai että sinua pökkii lihava, vanha, harmaa ja kelmeä mies. Siis kuka haluaa tulla vaarinsa nussimaksi? (EI tarvitse ilmoittautua).

Tässä haastattelun lomassa herra Jeremy sai käsiinsä tuoreen kokoomusnuorten eroottisen kalenterin ja Maria kyseli häneltä, keitä luulee näiden ihmisten olevan (pointti tietysti siinä, että eihän uskoisi että nämä ovat tyyliin tulevia nais- ja miesministerejä, Jeremy ei tiennyt asiaa).
Herra Jeremy sitten arvioi ja ihan tosissaan luuli, että kyseessä oli kalenteri, jossa on pelkästään ns. miehiä, eli kaikki naiset jotka kalenterissa esiintyvät, ovat sukupuolenvaihdoksella muuttuneet naisiksi....!
Olin revetä. Voe elämä. Niin että siinä niitä meikäläisiä hyvännäköisiä pimatsuja... No ei, minusta siinä on ihan oikein sangen silmää miellyttäviä naisia ja tietenkin miehiäkin. Mutta että notta.. Pitääköhän sittenkin muuttaa kauneuskäsitystä? Siis oikeastaan ihan maanlaajuisesti? Kai se plastiikkagirurgia on sitten vaan otettava kaikilla käyttöön, että edes näytettäisiin oikeilta naisilta, saati että kauniilta / seksikkäiltä...

Tässä yksi "nainen" ja yksi ihan oikea mies kyseisestä kalenterista:

Eveliina.

Heikki.

(kuvat Iltalehdestä)

Notta näin tänään.

Edit. Ai niin. Tietenkin. Se suuri Uutinen. Johanna Tukiainen ei päässyt Playboyn sivuille.

Wonder why....?
(kuva täältä)

Voe elämät tätä selkää. Kipuilee edelleen. Noh, tänään aion polkea postiin, vaikka ois viimonen tekoni.

Muutoksen tuulia kenties tulossa tuivertelemaan meitin maailmaan, voi olla että joudumme muuttamaan! Tosin viereiseen rappuun, mutta. Tiia, arvaa kuka muuttaa pois?! Se onkin ainoa hyvä puoli asiassa, pääsemme eräästä epämääräisestä naapurista eroon. Mutta että hänen asuntoonsa.. Uh. Onneksi on ollut puhetta remontista, mutta silti ajatus on aika inho. Haluttaisiin myös puuttua remonttiin hiukan, saas nähdä saadaanko.. Tämä asunto siis on periaatteessa miehen toisen siskon (perintöä, pappa tosin elossa vielä) ja tuo tyhjenemässä oleva asunto on miehen tulevaa perintöä, tosin miehellä on siihen joku hallintaoikeus vai oliko se omistusoikeus vai mikä..... Kuka niistä tietää (mies ei siis kostu siitä mitenkään, vuokralainen maksaa vuokransa papan tilille). Mutta senkin takia olisi kiva saada hiukan päättää asioista. Ja kahellaan miten menee vuokranmaksu, onhan se tyhmää jos joudumme maksamaan vuokraa, vaikka asumme periaatteessa miehen omassa asunnossa. Eli katsotaan saammeko sovituksi miehen isän kanssa (joka hoitaa papan asioita) että maksamme vain vastikkeen.. Sota tästä taas tulee ja musta tuntuu että me hävitään.
Toisaalta ajatus muuttamisesta remontoituun kämppään olisi kiva, mutta minkä asteinen remppa se sitten on? Jos siellä on karmivat tapetit, mutta apen mielestä vielä ihan kelvot, niin niihinkö sitten pitää sopeutua? Tai jotkut keittiön kalusteet, en kyllä ala... Ei nämä meidänkään kaapit ole kovin kauniit, mutta ne on itsemaalatut.
Just kun on alkanut saada huonekaluja kohdilleen ja hyllyjä seiniin niin koko homma alkaa alusta... Voe elämä. Ja vessakin me just maalattiin!!! En ala!! Mimmonenkohan se vessa on? Äsken ajattelin että joudutaanko me pitämään sapuskoja samassa jääkaapissa kuin ne edelliset, mutta joudunko mä iskemään persaukseni samaan pyttyyn kuin se entinen naapurikin?! Hitto... Ja vessa yleensäkin... Voi apuaapua.. Ja kukaan ei taattu nyt ymmärrä mun inhotusta vaan pitää mua nyrppynä, mutta Tiia, sä ymmärrät, eikö?
Se naapuri on ihan kamala... Yök. Ja en voi välttää ajatusta että se jättää sinne jonkun riivatun piilokameran että saa vakoilla meitä... Sillä kun on nytkin kamera ainakin keittiön ikkunassa ja parvekkeella... Voi ei!! Asu siellä sitten....

No nyt kun nuha on kai talttumassa, niin eikös selkä kramppaa.. Aamulla tuntui jo hiukan oudolta ja iltapäivällä kun nousin autosta Budget Sportin parkkipaikalla se notkahti kokonaan. Tai no selvisin minä autoon takaisin miestä odottelemaan ja pääsin jopa Myllyyn kävelemään suutarille, mutta se olikin jo aika homma. Nyt nappasin Sirdaludin, katsotaan toimiiko.. Makaan tässä keittiön lattialla viltin päällä. Koetan välillä notkistella. Milläköhän mä täältä ylös pääsen kun alastulokin oli jo vaikeaa? Rattopoikalaiset kävi mamia lohduttamassa sängyssä, kun yritin siellä makoilla. Mies otti kuvia, katsotaan jos joku olisi vaikka julkaisukelpoinen. Nyt on pakko vaihtaa asentoa...

Selvisinpä kaupunkireissusta hengissä. Oli kyllä raskas fyysisesti että henkisesti. On taas vaihteeksi tässä nuhan keskellä ilostuttamassa myös depis, kuinka olen taas läski ja kamala ja minulla ei ole vaatteita (no ei kyllä ole syys/talvitakkia eikä kunnon kenkiäkään). Olin kaupungilla niinkin hehkeänä kuin farkuissa, tuulipuvun takissa ja rikkinäisissä ballerinoissa.... Uu, sexy! Kyllä taas niiiin himotti kaikki kauniiden tytsyjen nahkatakit (HALUAN) ja ihanat kengät... Katselin Seppälän nettisivuja ja siellä oli yhdet kivat peruskengät... Ne olis kivat. Eikä kauhean kalliit. Jos vaikka sais.

Äiti on soitellut tosiaan joka päivä enkä ole vastannut. No tänään sitten huomasin kaupungilla että puhelin oli taas käynyt ja ajattelin, että kokeillaan, ja soitin takaisin. Ei ois ollu vaivan väärti. Äiti oli kuin ite viattomuus ja mistääntietämättömyys. Mulla meinas poru tulla, mutta onneksi olin ulkosalla ja ihmisten ilmoilla. Jotain sitten väkisin vastailin sille, tein kyllä selväksi että olen kiukkuinen ja kaikki ei ole hyvin, vaikka ei se puupää sitä tajua, sen vaaleanpunaisessa maailmassa kaikki on hyvin, kunnes taas ollaan tuhannen tuiterissa ja isää pitäis kuskailla sinne sun tänne parantoloihin. En aio soitella enkä vastailla taas hetkeen. Mä en vaan jaksa enää. Se on loppu ny.

Mutta vähän pirteämpää tähän, mulla on ehkä joskus mahis saada tällainen paita:

Aikast ylilutuinen, eikö? Hintaa 16e, tällainen hupullinen toppi. Nimen mukaan tämä on "taskuhiiri" -paita, mutta rottahan tuo on, hännästäkin sen jo näkee.

Tässä muuten vielä ne Seppälän kengät plus ruskeat, mitkä on muutenvaan aika sellaiset jotka haluaisin tyyliin mullehetinyt!

Nää on vähän teinixit, mutta silti... 29,95e.

Nää ois ihanat... Tiia varmaan muistaa sen yhden kuvan siitä Elle -lehdestä.. Sen mainoksen.. Mustat leggingsit ja ruskee nahkatakki ja ruskeet kengät... Kun nyt sais nää kengät ja sen nahkatakin ni enks mä ois ihan ku se malli? :D
Hintaa näillä popoilla on 39,95e.

Just tänään kun olen päättänyt mennä ulos, on nenäni päättänyt suoltaa ulos kaiken varastoimansa sisällön... Plus vähän ylimääräisiä. Kyl sitä nyt sitte irtoaa! Joo,o.

Että osaakin olla veemäinen olo. Nenä kutisee ja kurkku on karhia. On uupunut ja vetämätön olo. Nukun päivät pitkät. Ja tänään ilmakin on niiin pirtsakka että, ja sampura mulla on kohta näköjään mittarin mukaan alilämpöä..

Naama kukkii kuin viimestä kesää, tiedä mistä taas kaikki finnit on tullu mutta kipeitä nekin on. Olo on siis todellakin hehkeä.

Ei tässä muuta, kunhan valitan. :D Äiti ei ole tänään soittanut, joka päivä kyllä muuten. En ole vastannut. Ehkä jossain vaiheessa sitten.

Nyt koetan piristyä, tee maistuu hyvälle. :)

Ps. Ai niin, punnittiin rattopojat eilen. Fidel painaa 400 grammaa ja Castron kohdalla pomppasi näyttö näyttämään 600 grammaa, mistä en ole ihan varma, kun poikalainen mokoma heilui siinä niin kovasti. Mutta ainakin noilla tienoilla. :) Miun isot komet miehet!

Löysin pari kaunista sisustuskuvaa ja päätin uusia eteisessämme olevat taulut. (piristystä potemiseen)

Lähtökohdat. Raamit on siniset ja krakleeraustekniikalla tulee sitten kultaa alta. Ovat miehen siskojen äidin tekemät taulut kokonaisuudessaan.

Tapettia Juulialta, mittaaminen ja liimaaminen, sitten kuvat päälle liimalla. Kuvista (siis näistä mun ottamista :D) tuli aika huonot, mutta kai saatte selvää.

Tässä alla olevassa isossa kuvassa oli tekstiä päällä, joten siksi myös pikkukuvat.

Eihän se lääkäri mitään voinut tai ainakaan suostunut tekemään. Neuvoi vain tänään soittamaan siihen ihan raumalaiseen "alkoholistiparantolaan".

Nyt ei kyllä riitä voimat, kurkku on kipeä, eilen se säteili korvaankin, olo on voimaton ja olen nukkunut suurimman osan tästäkin päivästä. Kuumemittari näytti 36,99 astetta. Mikä se sekin on.. Just sitä tyypillistä että kuumetta ei tule vaan on muuten veemäinen olo. No jaa, ihan sama, kun ei tarvi mennä minnekään.

En tiedä jaksanko muutenkaan soitella äidin puolesta mihinkään, nyt väsyttää pelkkä ajatuskin siitä souvista joka syntyisi kun äitiä väkisin johonkin haettaisiin. Huh huh!

Yritti se eilen mulle pari kertaa soittaakin, en vastannut. On paha olla näin, mutta en vaan nyt halunnut vastata. Katsotaan miten tästä etiäpäin.

Madonnan Hung up -biisi kertoo eri asiasta, mutta siinä on pari kohtaa jotka passaavat tähänkin tilanteeseen:

Every little thing that you say or do
I'm hung up
I'm hung up on you

I'm fed up

Time goes by so slowly for those who wait
No time to hesitate
Those who run seem to have all the fun
I'm caught up
I don't know what to do

Time goes by so slowly
Time goes by so slowly
Time goes by so slowly
I don't know what to do

Ring, ring, ring goes the telephone
The lights are on but there's no-one home     (jos tajuatte mitä ajan takaa..............)

Don't cry for me
'cause I'll find my way
You'll wake up one day
But it'll be too late

Tää on kyllä sitten laitimmainen kerta kun äitiä yritän pelastaa, sen vannon. Eilinen oli taas senpäivänen souvi, että menetin hermot täysin ja hyvä ettei se ollut minä jota ambulanssin ensihoitajat saivat lähteä viemään...

Käytiin siis eilen Raumalla, homma meni myöhäisemmäksi kuin yleensä, oltiin siellä joskus viiden jälkeen. Oli ihan ok, siis jos ei otettu huomioon että kummatkin oli hyvässä tuiterissa ja piikittelivät koko ajan toisiaan ja isäkin jopa ärähti äidille enemmän kuin yleensä silloin kun talossa on toinenkin mies.
Yhdessä vaiheessa sitten kun isä oli parvekkeella tupakilla, äiti soitti yksykskahteen ja tilasi - ambulanssin! Jotta "saavat viedä isän sinne alkoholistiparantolaan". Voi huoh. Siinä sitten ensin äidin puhuessa yritettiin hämätä isää kun se tuli kesken kaiken parvekkeelta. Onneksi mies älysi myös auttaa hämäyksessä. Siinä vaiheessa alkoi jo tulla se tuttu tunne ytimiin, se kun pelkää niin paljon, ettei luulisi voivankaan. Odoteltiin hetkinen, ambulanssiväki tuli. Isä oli tietysti hämmästynyt ja pikkuhiljaa aikalailla kiukkuinen. Suorastaan hyökkäävä. Onneksi toinen kuskeista oli mies. Siinä sitten kuunneltiin kun äiti sössötti että "viekää se sinne alkoholistiparantolaan" ja kuinka isä huusi ettei hän lähde mihinkään vaan että äiti on hullu ja että sillä on jakomielitauti ja mitä kaikkea ja että se sinne parantolaan kuuluu. Ja ambulanssiväki yritti saada tolkkua. Minä yritin takoa äidille päähän ambulanssiväen kanssa, että se lähtisi sairaalaan, pääsisi pois ja että sitäkautta saisi apua. No ei kai sen idiootin kaaliin mikään mennyt, ei millään. Jankkasi vain sitä yhtä asiaa. Kaikenlaista siinä oli ja minulta meni kokonaan hermo, aloin parkua ja purin äidille aikalailla kaikkea, syytin kuinka joudun käymään terapiassa sen takia mitä olen kotona saanut kestää ja vaikka mitä. Totaalinen hetkellinen burnout. Mies yritti lohduttaa ja itkinkin siinä olkapäätä vasten. Äiti sössötti jotain että "älä nyt Johanna itke" ja että "kyllä ne isän vie pois". Voi paskit, että niin olin raivoissani, huolissani ja surullinen! Äiti on niin toivoton. Ei se tajua. Se haluaa olla hakattu ja surkea että voi valittaa ja natkuttaa. Ja ei kai se mihkään kotoa lähde, kun ei voisi juoda sitten. Jos pääsisi hoitoon ja saisi apua niin eihän sitten mikään ole huonosti, mistäs sitten valittaisi? Voi kamala!
Ambulanssiväki ei siinä sitten oikein voinut mitään tehdä, kun eivät ketään voi väkisin viedä. Minä menin niiden kanssa hetkeksi käytävään (mies autolle) ja jäimme kuuntelemaan mitä sisällä tapahtui. Heti alkoi huuto ja raivoaminen isän osalta, normaalit uhkailut ja puhelin otettiin seinästä pois ettei äiti voisi soittaa uudestaan apua. Sitä kuunneltuaan ambulanssiväki soitti poliisille ja pyysi minua vielä menemään siksi aikaa sisälle, ettei tapahtuisi mitään pahempaa. Suostuin sitten. Olin niin kiukkuinen. Isä kävi aina välillä huutamassa siinä kun istuttiin äidin kanssa minun entisessä huoneessani, minä sängyllä ja äiti nojatuolissa ja kuunneltiin isän  haukkumista niin kuin ennenvanhaan ja minä vain tunsin sen vanhan tutun järjettömän pelon. Ja kaikenlisäksi vihan, hyvä etten lyönyt kumpaakin! Äitiä varsinkin, haukuin sitä siinä aina välillä kun isä meni pois ja yritin takoa sen päähän että minä kärsin ja sisarukset kärsii ja me ollaan niin loppu tähän kun äiti ei tajua hakea (hyväksyä) apua. Eikä se mitään tajunnut kai vieläkään. Sitten poliisit tulivat ja ottivat isän mukaansa ja vanhempi neuvoi, että nyt on sellainen pykälä, että jos lääkäri kirjoittaa määräyksen niin he voivat tulla ambulanssiporukan kanssa hakemaan äidin hoitoon vastoin hänen tahtoaan. Poliisit menivät ja minä yritin vielä puhua äidille, mieskin yritti, mutta äiti vaan käänsi puhetta toisaalle johonkin ihan diipadaapaan ja me saatiin tarpeeksemme. Minä lähdin pois ovet paukkuen ja viimeiset sanat äidille oli että "älä soita mulle enää ikinä ja valita!". Mä vaan olin niin poikki ja loppu. Silmät oli ihan kipeät itkemisestä ja on vieläkin. Mies soitti autosta sitten minun sisarelle ja poikettiin siellä kertomassa tilanne. Paruin sielläkin, sitä en ole varmaan ikinä tehnyt. Sisko lupasi että hänelle saa soittaa lääkäri, jos tarvitaan lisää tukea kertomukseen. Veljelle varmasti myös.

Niin, nyt sitten varasin äidin omalääkäriltä soittoajan, on joskus kolmen jälkeen, yritän nyt sitten sen vihon viimeisen kerran äitiä auttaa, vaikka vastoin sen tahtoa. Sitten en enää jaksa. Jos nyt saan sen lääkärin kirjoittamaan todistuksen siitä että äiti on saatava hoitoon, niin hyvä olisi. Äiti joutuisi pois alkoholin luota ja pääsisi ihmisten luo, jotka ehkä osaisivat auttaa eteenpäin. Jos se ei tätä apua ota vastaan, niin kärsiköön sitten minun puolestani, mutta kärsiköön yksin.

Ps. Ja mikä vielä oli typerää, että vein äidille pari kirjaa ja kortin (synttäreiden johdosta, hyvä etten poiminut sille auringonkukkiakin) ja tunsin päivällä halua pukeutua poikkeuksellisen nätisti, meikkasin ja laitoin hameen päälle ja nätit valkoiset peep toeni ja kaikki.. Ja sitten ne jotka näkivät hienouteni olivat ambulanssiväki ja poliisi. Hah. Onneksi ambulanssimies oli nuori, samoin kuin toinen poliiseista. Olihan minulla paremmat vaatteet kuin normaalit farkkuni. Jos näytin vaikka edes jokseen fiksulta ihmiseltä. Tai sitten olin vain surkuhupaisa näky hameineni ja meikkeineni kun naamani ja sailmäni olivat itkusta punaiset ja turvonneet........

Tai oikeastaan ihan koko päivä. :)
Ukkokulta tosiaan eilen jo läksi sinne mehtään, tänään soitti että on vielä seuraavankin yön, uusivat huomenaamulla hanhestuksen. Tänäänkin oli saalista saatu, olikos ne merihanhia ja jotain muita semmoisia.. Niistä tiedä. Nättejä lintuja joka tapauksessa : /
No, kunhan sitten tekee niille jotain, etteivät jää vanumaan pakkaseen turhanpäiten.

Huomenna pitäisi mennä sinne vanhusten luo, äidillä oli torstaina syntymäpäivä ja lupasin viikonloppuna käydä. Tosin mies tämän jo autuaasti (ei ihme) unohti kun ilmoitteli toisesta mehtäpäivästä. Mutta lupasi edelleen tulla, menee vaan vähän myöhemmäksi ehkä.

Mies jotenkin taitaa olla vähän mustiskin, kun ei minua niin hirveästi vaivaa se että se on siellä mettässä, yötäkin. Ei se vaivaakaan. Saan olla rauhassa ja puuhata mitä tykkään ja olla vaikka likaisena koko päivän :D

Piti meidän tänään mennä kavereitakin tapaamaan, mutta olkoot, nyhrään mieluummin nukkista ja olen rattopoikieni kanssa, myönnän, olen niin antisosiaalinen!
Mutta sain sosiaalia eilen, kun olin ensin Turussa kaupungilla, mitä en ole pitkään aikaan tehnyt ja sitten illalla Tiia kävi ja meillä oli hauskaa :)

Nyt palaan joko takaisin minimaailmaan tai sitten väistelen jotenkin muuten tiskausvelvollisuuttani........

Mutta vielä pari ihanaa juttua esittelyyn:

Tiina Tiger - rintakoru

DuffyDeer - sormus

Fanny Fox -korvikset

Toby Calf - riipus

plus muita löytää Titimadamesta.

Heh. Faceyourmanga -sivustoilla luotu "minä".

Huusin jokin aika sitten huuto.netistä itselleni jotain kivaa ja sain ne tänään :)

Vakosamettinen laukku jossa nahkaa ja niittejä. Olen tätä jo kauan kuolaillut :)
Samaan satsiin myös korvikset.

Ihkuiset! :)

Nyt tämä tyttö menee sänkyyn lueskelemaan uudelleen Kaari Utrion Saippuaprinsessa -romaania.

No joo no jaa. Töissä sanoivat että soitellaan kun tarvitaan. No, ihan kiva niinkin, mutta. Kai tässä jotain pysyvämpää pitää taas alkaa haeskelemaan. En kuulemma sen pahemmin mitään mokia ole tehnyt, mitä nyt ihan normaalia että ei osaa alkuun jaotella oikeisiin nippuihin posteja tms. Jeps. Palkkapäivä on kuun vimonen päivä, tosin nyt saan vasta yhden päivän palkan. Ensi kuun lopussa sitten loput.

Mies lähti taas mettähän, on yötä. Mitä lie tällä kertaa pamauttelevat, ketusta se taisi puhua, vai hanhistako? Kyyhkyjähän ne viimeksi, en tainnut sanoakaan, saivat miehissä jotain 70 lintua. Ja niitä oli kuulemma ihan satoja. No, uskoohan sen.

Kävin juhlistelemassa työn loppumista hiukan Turkusessakin, mutta mukaan tarttui vain nukkisjuttuja, vaikka olin kyllä ihan 1:1 silmälläkin liikeellä. Minijutut vaan on nyt niin päällänsä.

Nyt pitääkin mennä nukkispuolelle päivittelemään. :)

Jottei liian vakavaksi tai ajattelupitoiseksi (ed. postaus) menisi tämäkään blogi, niin oli minusta aika taas tsekata millä hakusanoilla tänne on tultu..
Onneksi muutama asiapitoinenkin hakusanayhdistelmä löytyi.. Plus sitten näitä:

1. Porno girls = saattaa olla juttua joko positiivisessa tai negatiivisessa mielessä, mutta kuvia tai videoita ei löydy (sori teille jotka nyt näillä hakusanoilla tähän postaukseen taas eksytte)

2. Rinnat kuva = juttua voi olla jos jonkinlaista, omista ja muiden, mutta kuvissa näitä harvemmin näkyy, ainakaan omia, paitsi vaatteiden alla

3. Kuva isosta perseestä = no joo, ehkä voin pyytää vaikka kaveria ottamaan kuvan :D Ukko vois mustasukkaistua jos sitä pyytäisin kuvaamaan mun hehtaariarsea että voisin näyttellä sitä täällä kaiken kansan nähden. Mut parempi isoperä on sillä eräällä ameriikkalaisella julkkistypyllä. Tsekatkaa sitä :)

4. Seksiä papin kanssa = ei oo tullut harjoitettua ainakaan mun, tuskinpa sellaisesta olen puhunutkaan? Tjaa,a. Mutta kukapa estää, ihmisiä ne on nekin. Tiedä vaikka harrastaisivat keskenäänkin! :D

Karhukoira Vääpeli jahtasi kontiota omistajansa Joni Hakulin kanssa Hämeenlinnassa syksyllä 2006.

Sudet söivät kuuluisan karhukoiran Keuruulla

*haukotus*
Oon ollu tässä pari päivää ihan unessa. Nyt on jokseenkin pirteämpi olo. Pitää tästä orientoitua postillekin. Siis vaan ihan postittamaan omia juttuja :D

Aamuheräämisiä Juulia kyselikin, onhan ne siinä ja siinä onnistuneet, kyllä koville ottaa. Mutta sitten kun herää ja on sängystä noussut niin kyllä se siitä sitten. Se vaihe vaan kun siellä sängyssä miettii että ei helkuta, pitääks sitä oikeasti nousta... :D Mutta kyllä tää tästä.

Huomenna kyselen miten jatkoa.. Huh. Tiiä yhtään.

Nyt haluan mennä pelaamaan pelikaniin, toivottavasti se ei ala nukuttaa :D

Eli ei mittään sen kummempia, nukkisjuttuja iltaisin minkä jaksanut, olen väsännyt.. Varmaan miehen yövuoro vaikuttaa munkin olotilaan.

Olin ekaa päivää ihan yksin. Jäi sellainen olo, että tein about kaiken väärin. Miten voi olla niin vaikeaa oppia taas muistamaan asioita ja olla järkevä ja järjestäytynyt? Argh. Harmittaa oma harvapäisyys. Tuntuu että muut, kauemmin olleet, saa korjailla jälkeenpäin mun tekemisiä, kun mä olen lähtenyt.. Kun ne korjailee jo silloin kun mä olen paikalla. Miten voi olla vaikeaa oppia laittamaan oikeat postit oikeisiin nippuihin? Ja miten voi olla vaikeaa oppia järjestys jossa lajittelen tietyt kadut? Argh. Onneksi saan nyt olla viikolla illat yksin niin voi veetuilla sitten vain itselleni, miehellä kun on yövuoro.

Kelan opintotukea jäljellä enää maksettavaksi 82,09e. Loppuu se joskus, sekin.

Nyt laittamaan miehelle herätyskahvit.