Lähdettiin aamulla jo ennen puolta yhdeksää. Minä heräsin jo seitsemältä.
Messut avattiin kolmilla eri puheilla ja mustaruutitykkien paukkeella. Olivat aika mielenkiintoisia vehkeitä. Pienempi tykki oli 22 millinen ja isompi 70 millinen. Ampujilla oli ajan mukaiset asut, aika komeat nekin!
Kuvat on hiukan huonohkoja, otettu kamerakännykällä, kun unohdettiin mokomat oikea kamera kotiin.
Tuo pikkuinen siis todella oli pikkuinen! Hyvä jos peukku mahtui sisään.. :D Suloinen. Ihan komeat paukahdukset ne piti.
Siellä oli kauppiaita niin aseitten kuin kirjojenkin puolesta, minä kuolasin eniten miekkoja ja tikareja, oli muutama todella upea siellä! Hinnatkin oli komeat... :D
Päästiin sisälle museoonkin, se oli se sama paikka mistä mies aiemmin osti minulle sen susipaidan. <3 Tällä kertaa sain ihanan kangaskassin, jossa on kaksi sutta ja mies osti itselleen taskumatin jossa on hirven kuva. Laitan niistä kuvaa myöhemmin. Mies osti myös aseeseen kantohihnan.
Museossa oli kaikkea upeaa, aseita tietysti, mutta myös täytettyjä eläimiä, ihan kotimaisista karhusta, porosta ja hirvestä lähtien aina leijonan taljaan, vesipuhvelin päähän, sarvikuonon päähän ja norsun jalkaan..... Ynnämuuta ynnämuuta. Sekä pari tärkeää! :
Tällä oli niin tuikea ilme :D
(Älkää kysykä miksi osa kuvista on oransseja....)
Seuraava kuva on taas sarjassa Johannan ilmeet.. :D
Aikeena oli esittää että alan juuri hiplata sitä, rutistaa ja vaikka mitä, mutta pokka petti ja aloin nauraa. Mutta katsokaa tuota sutta; vähänkö tsiigaa että onpa muijalla naminnäköstä lihaa! Oikeen mahamakkaroita himoaa :D
TAustalla jotain vuorivuohta tai mitälie ja tavallisia taljoja. Leijonasta olisi pitänyt ottaa kuva kanssa... Ja vaikka mistä. Jestas, se sarvikuonon pää oli VALTAVA. Ja se norsun jalka, joku on tuonut sen vissiin itselleen pikkuiseksi pöydäksi tms... Silloin kun se joskus oli luvallista. Tai ihan sama, luvallista eli ei, norsu parka.
Ai niin, sitten siellä oli esittelyssä lasin takana koottu esitys (oli kyllä muitakin) vanhan ajan nahanpyynnistä, oli ketun- ja oravannahkaa ja ties mitä muuta. Ja sitten siinä oli esillä, että sai ihan vapaasti koskea, juurikin ketun- ja oravannahkoja. Voi miten pehmeä se oravannahka oli! Miten joku on voinut nylkeä sen irti? Miten miellellään ottaisinkin oikean oravan pallutettavaksi, uskomattoman silkkinen turkki! Ja se häntä!
Toisaalta siis oli hienoa katsella niitä nahkoja ja täytettyjä eläimiä ja kalloja, mutta toisaalta silti... Onhan se surku. Poopoo. Mutta tuo saattoi olla ainoa tilaisuus kun sain koskea sutta... (ei saa kertoa että hiplasin tuota harmaata ja hipelöin mustan korvaa....) ;)
Oikein mukava reissu. Ja olihan siellä sitten vanhojen aseiden arviointia ja poliisilta sai kysyä lupa-asioita ja oli koirien noutonäytöstä ja sotilaiden taistelunäytös ja ja ja.. :D
Ja Sakon tehtaatkin tuli nähtyä, ulkoa :D
Nyt on vähän väsy. :)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.