Tällä on selkä kipeä. Ja jalat kanssa. Mutta eri syistä.
Oltiin lauantaina piristysreissulla ja käytiin Taivassalossa Silakrysäyksessä, paikalliset "silakkamarkkinat". Aika iso tapahtuma, ihan yllätyin. Tavattiin Tiia puoliskoineen siellä ja kierreltiin. Muunmuassa kirkon kellotornissa tuli käytyä, aika hieno paikka!
Illalla grillailtiin yhdessä ja nähtiin muunmuassa upea näytelmä: hevosia laitumella, tulivat ensin juomaan merivettä ja hetken kuluttua laukkasivat upeana laumana pitkin laidunta, kuin villihevoset. Ihanan näköistä!
Illaksi mentiin Vehmaalle, lähelle meidän tulevaa mökkiä, päästiin "vuokralle" yöksi tutun mökille. :)
Harmi että kelit oli huonot, oli aika vilpoista koko ajan eikä tosiaan uiminen tai auringotto tullut kysymykseen, lähinnä pakoiltiin ilta vesikuuroja, mitä nyt välillä kävin kuvailemassa ja sunnuntaipäivälläkin oli melkein takkikeli. Tosin riistapeltoa kitkiessä tuli kuuma ;D Olisi ollut miehen velvollisuus se homma tehdä, mutta minä suostuin auttamaan, mitäpä minä sillä aikaa olisin tehnyt muuta ja onhan se tavallaan kivaa se kitkeminenkin :D Jos ei oteta lukuun niitä miljoonaa mustaa pientä matoa, vihreitä öttiäisiä, muita öttiäisiä ja yhtä giganttista hämähäkkiä... Ja niitä hyttysiä!! Voi argh niitä oli koko ajan. Seuraavalla kerralla kyllästän itseni jollain offilla.... Siitä johtuu myös selkäkipu, siinä kyyristelmässä kun oltiin jonkun aikaa ja kun ei pitkään aikaan sellaista ole puuhannut niin tiesihän sen.
Jalkani onnistuin muljauttamaan kun tulin alas mökin huussista, huussi sijaitsi korkeammalla rinteessä ja sinne meni aika huono polku, ei ole paljon käytetty. Yhdessä kohtaa on aika jyrkkä paikka ja siinä sitten muljautin ensin oikean nilkan jonka takia myös vasen nilkka muljahti perässä ja kun annoin periksi ja lähdin kaatumaan niin muljahti vielä oikea polvikin... liuuin sieltä sitten alas ja könysin jotenkuten mökille :D Voi miuta kaupunkilaista :D Noh, onneksi ei sen pahemmin käynyt, hiukan on arkoja nilkat mutta kävellä voi ja polvikin sattuu vain kun sen vahingossa kääntää huonoon asentoon. Mutta hetken jo luulin pääseväni Saokan kohtalotoveriksi keppikuntoiseksi.. Ei nyt sitten kai kuitenkaan.
Kuvia kyllä kerkesin siinä sateiden ja kitkemisten ja kaatumisten lomassa napsimaan.. Ja tosiaan sieltä kellotornistakin tuli otettua kuvia.
Vaikka kellotornia ensin..
Alakerrassa oli pieni kappelin tapainen, urutkin sieltä löytyi. Kuvassa on seinällä pappien käyttämä vanha ovi.
Pidän vanhoista ovista, avaimista ja lukoista.
Yläkertaan mentiin jyrkkiä kiviportaita pitkin, tuosta mutkan takaa ne olivat hirmuiset!
Ylhäällä oli aikuisen ja lapsen ruumispaarit, eli aika synkeä sisustus. Niistä en saanut kuvaa.
Ylhäällä oli vielä jotain, mutta sinne ei saanut mennä, puiset portaat kuulemma lahot.
Ulkoa.
Sitten vähän sekalaista mökkikuvaa :D
Pieni auringon pilkotus sadekuurojen välissä..
Mökkieleganssia. :D Ja nuo on sitten valkoiset legginsit, ei mun kalmakoivet :D
Kaislikkoa vai bambumetsää?
Ihastuttavat mäntypistiäisen toukat vessareissulla bongattuna...
Noin puoli kahdentoista aikaan yöllä oli upea auringonlasku ja merestä nousi höyryä.. Olihan sitä pakko mennä katsomaan, voin kertoa että upeaa oli, niin raikas ilma ja linnut sirkuttivat..
Alimmassa kuvassa kuvattu veden pintaa josta höyry nousi.. En tiedä onko muille niin selkeä kuva kuin itselle..
Rannassa oli paljon simpukoita, mutta suurin osa oli hylättyjä tai kuolleita tai miten se nyt sanotaankaan, mutta löysin yhden jossa asukki oli yhä paikalla. Aika ällö, mutta pakko oli mennä tihrustamaan. :D
Tällainen nuori sudenkorento tuli vastaan tiellä.. Lauantai illalla grillaamaan mennessä yksi ihan pikkuinen sinisävyinen laskeutui hetkeksi aikaa kädelleni. Ihan suloinen, omalla karmealla hyöteismäisellä tavallaan.
Eipä tässä kai muuta.. Mukava viikonloppu, tarvitsin kyllä sitä hautajaisten jälkeen.. En oikein osaa niistä sanoa mitään, aika hirveä tunne oli koko toimituksen ajan ja itkettiin siskon kanssa kilpaa.
Pappi puhui ihan nätisti, vaikka tottakai kaunistellusti, kun ei tiedä mitään mistään meidän elosta. Mutta kauniisti silti. Isä oli selvä, kiitos siitä hänelle!
Kahvitilaisuus oli siskon luona, meidän oma porukka vain sekä äidin serkku miehineen, olivat lapsina ja nuorina läheisiä ja toki soittelivat nyt aikuisinakin. Olen viimeksi nähnyt hänet joskus varmaan alle kymmenen vanhana.. Sanoi että kuulemma näytän äidiltä. No, onhan meillä samanlaiset silmät ja suu. :) Ja ehkä asiaan vaikutti se että minulla oli päälläni äidin musta jakku, jonka äiti osti oman äitinsä eli minun mummuni hautajaisiin. Uskomattoman hyvässä kunnossa ja aika kivan mallinenkin, vaikka olkatoppaukset hieman loivat oudon lookin (hmm.. olikos se -90 tai -91 kun mummu kuoli..) . Mutta halusin pitää sitä päällä. Jatkumoa.
Torstaina sitten on uurnan lasku maahan, sinne menen vielä, bussilla, kun miehellä on yövuoro. Aika kuullaan vasta keskiviikkona.
Muttamutta. Sepä siitä, ettei taas tule huono mieli.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.