Bobinskilla on vielä armonaikaa. Meillä ei ole varaa siihen maksuun jonka lopetus vaatii, joten äiti lupasi laittaa rahaa tulemaan huomiseksi. Pitää sitten huomenna soittaa se aika, jos vain raha tulee ajoissa. Ei tässä kauaa enää haluaisi pientä pitää tuossa tilassa. Ihan väsy mies. Paitsi välillä se saa julmetun tahtoohalipallutus -kohtauksen ja änkee väkisin syliin, jos vaan sattuu ihminen olemaan häkin ulottuvilla. Eilen illalla postaukseni jälkeen sain murun syömään perunaa ja kurkkua, nam nam. Sitten olikin koko häkin katto perunamössössä, kun Bobin murusteli perunaa pisin poikin. :D Mutta sai itse jopa syötyäkin hiukan. Suurimmassa osassa kyllä autoin pitämällä perunasta kiinni.

Miehellä on tänään vapaapäivä, ellei mene illalla töihin, saattaa tulla kutsu.

Minä en ole kauheasti nyt saanut mitään aikaan, kun olen vain katsellut Bobinin oloa. Lisäksi ei ole bussikorttiakaan, niin ei kovin kauas pääse työnhakuun.

Appikin on taas onnistunut lisäämään paineita, sunnuntaina se oli oikein hyvällä päällä, mutta tiistaina alkoi jo taas marmatus.. Huoh.
Eilen oli pääkin koko päivän kipeä, stressaamisesta kaiketi.

Ei tässä nyt niin hirmusti ole ollut mitään ilon aiheita viimeaikoina.

Jaksoin käydä peräti kirjastossa tänään, nyt on taas luettavaa hetkeksi aikaa.