Nyt on imuroitu ja pesty hiukan vessaa. On hyvä tarttua kupposeen teetä ja ehkä orientoitua kertomaan viikonlopusta..


Miehen mulle ostama muki. Ai miten niin osuva??

Viikonloppuna olikin tavallista enemmän menoa ja meininkiä. Mietittiin kovasti edeltävällä loppuviikolla, että mennäänkö Helsinkiin vai ei ja kumpana päivänä, kun lauantaiksi oli luvattu sadetta ja sunnutaiksi taas +30 astetta. Valittiin sitten lauantai. Ja hyvä että valittiin, koko päivän säilyttiin kuivina, oli oikein kiva sää, jaksoi mennä ja kävellä, ainoastaan kotimatkalla taisi ropista joku puoli tuntia.

Matkakohteina olivat Sotamuseo ja Korkeasaari. Ensin sompailimme sotamuseolle.

Siellä ei kukaan muukaan sisätiloissa kuvannut, joten en minäkään sitten uskaltautunut kaivamaan kameraa esiin. Keskityin vain katselemaan ja lukemaan. Kannattaa muuten käydä paikalla, jos on helsinkiin menossa! Siellä on nyt Talvisodan 70 -vuotisnäyttelykin.
Aika mielenkiitoinen paikka! Nyt siellä oli huoneen kokoinen visualisointi Raatteen tieltä ja sitten semmoinen juoksuhauta -hommeli (sanat hukassa) johon pääsi menemään sisälle ja minä meinasin saada sydärin kun siellä oli kai liiketunnistin ja heti kun astui tarpeeksi sisälle niin alkoi paukkua sodan äänet! Aika mainio kokemus, tällaiselle joka ei ole sotaa kokenut eikä oikein osaa mielessään kuvitella miltä se tuntuu siellä olla linjoilla, niin tuo antoi jonkinlaista osviittaa. Pari hevosaiheista juttuakin siellä oli, olisin kyllä kaivannut enemmän kiitosta suomenhevosille niiden tekemästä työstä. Mutta ehkä se on vaan mun ajatus. :)

Ulkona sisäpihalla sitten uskaltauduin jo kuvaamaan, tykkejä ja ties mitä.

Sotamuseolta sompailtiin sitten hakemaan heseä tai mäkkäriä eikä onnistuttu melkeen millään löytämään. Onpas kumma kaupunki.. Meissä ei vika ainakaan ollu.. :D No onneks löydettiin yks mäkkäri ja päästiin syömään. Lähipöydässä oli joku katujen eläjä myös syömässä, puheli itsekseen ja kuljetti mukanaan montaa jätesäkillistä tavaraa..
Matkalla Korkeasaareen nähtiin sitten oikein kunnon hippejä, olivat kyltteineen hakemassa kyytiä Lahteen.

Mentiin taas Mustikkamaan kautta Korkeasaareen, on se kävelyreittikin ihan kiva. Olisin halunnut sellaisen Amur-lipun, mutta niitä saikin vain lippupalvelusta ostamalla. :( Harmi. Onneksi sitten Kissalaaksossa oli keräyslipas samaan tarkoitukseen, sinne sitten laitettiin rahaa :)


Varmaan kaikkien kävijöiden ensimmäinen kuvauskohde, riikinkukko. Näitä oli ainakin kolme eri herraa kävelemässä pisin saarta ja yksi naispuolinenkin nähtiin. Meinasin saada sydärin kun nyt kuulin ensimmäistä kertaa kukon huudon, tsiisös, olin juuri ottamassa siitä kuvaa ja pomppasin varmaan ilmaan kun se alkoi kiljua.. :D Kajautin sille vastahuudon ennen kuin ehdin edes miettiä, heh hee, takana tulevalla porukalla oli varmaan hauskaa kun ensin pomppaan ilmaan ja sitten alan kiljua.. :D


Kaniaitaus on ihan tiikerinaaraan aidan takana, paistit ihan kotiovella... :D Mutta ai ko hää o söpöi!


Leijonauros nukkui rauhassa, naaras kuikuilee kauempaa kuvaajia. Nuoret urokset olivat viereisessä aitauksessa.


Naaraskin rauhoittui ruokalevolle.


Tämä nuori uros taitaa haaveilla naisiin pääsystä, kun niin aidan viertä ravasi.. Taitaa vaan olla ihan hyvä että on aita välissä, vois tulla turpiin hallitsevalta ukolta. ;D


Lumileopardia hiematutti!


Ja sitten piti kuikuilla että josko vastapäisessä aitauksessa näkyis elämää..


Pikkuilves oli syömässä, aikuinen nukkui korkealla puussa olevalla tasanteella.


Amurinleopardi tuli poseeraamaan oikein, harmi vain että pleksilasissa aina heijastui jonkun muun katselijan hahmo.


Amurintiikeriuros ei ollut seurallisella tuulella. Hyvä kun edes näkyi koko ukko. <3


Naaras sensijaan nukkui hieman näkyvämmällä paikalla. Voi kun ois päässy silittämään!


Tällä kukolla oli suorastaan häiritsevä sulka. Jouduin hillitsemään itseni etten olisi mennyt nappaamaan kiinni :D Ihan hyvä vaan, ois voinu joku muukin napata jostain kiinni.


Tropiikkia. Että niissä Africasia- Amazonia-taloissa hiki virtasi!


En muista tarkkaan, mikä hänen nimensä oli, mutta jonkinlainen kyyhky. Ja on elävä. :D


Lehtisammakkoja.


Kääpiömangusteja! <3 Voi että nää vipeltäjät on sitten aina vaan niin söpöjä! Ja mitkä hampaat näillä on, sellaiset todella terävät pikkiriikkiset (eikun isot ja vaaralliset!) ja hienot kulmahampaat! Vau! Näin kun yksi suki itseään, niin paljastui ne hampaatkin.


Tää kilppari halus vapauteen.


Huuhkajat! <3 Onneksi sentään näki nämä "livenä", kun kuvaaminen on todella vaikeaa kaikkien pöllön sukuisten kanssa näiden häkkien läpi ja lisäksi tirpat tykkäsivät joka ikinen olla jossain kaukaisimmassa nurkassa.


Löudä kuvasta varpuspöllön poikanen. Siinäpä homma. Mutta kyllä se siellä on. Varpuspöllöillä oli tosiaan poikasia ja pitivät kyllä aikamoista älämölöä. :D Niin söpön pikkuruisia!

Borealia-talossa oli sitten kotimaisempia tirppoja ja ötököitä :)

 


Ulkonäöstä on pidettävä huolta ja peseytyminen on tärkeää!


Rupisammakko piilosilla.


Rantakäärme. Ai kun on söpö!!


Kuhertajagaselli.


Söpö eläin ja suloinen nimi!


Visenttiurokset esittivät voimiaan tappelunäytösten avulla. Välillä ajettiin toista takaa.


Naarasta vaan ei kiinnostanut ukkojen elvistely.


No ei kai kun leukaakin rupes kutiseen!


Nämäkin kaverukset olivat ihan niin häkin kaukaisimmassa nurkassa kun vaan pääsivät. Kurkkivat vissiin takana olevaan aitaukseen, jos siellä oli jotain mielenkiintoista..


Vapitit viettivät siestaa.


*kuik*


Karhuillakin oli nukkumahetki aivan pleksilasin takana. On nääkin vaan söpöjä näin nukkuessaan. Ihan semmosia nallukoita.


Taiteenlaji tuo nukkuminen. En ihan heti ite venyis samaan, vaikka aikalailla tykkäänkin koisia :D


- Kultaseni, uskallanko syödä rauhassa?


- Ei hätää armas, minä pelotan tunkeilijat pois!


Jos riikinkukko on se ensimmäinen johon saaressa törmää, niin valkoposkihanhet on ne viimeiset. Ja on niitä aika pirusti siinä välissäkin. Pelästyin yhtä kun tuli ihan suoraan kohti, kummasti vaan on pelottava tuollainen pohkeen korkuinenkin otus, kun on varustettu kovalla nokalla. On nämäkin silti söpöjä.

Ja pitähään tuolta ostaa myös matkamuistoja. Ja voi vitsit mikä pöllötaivas se myymälä onkaan! Sinne jäi vielä vaikka mitä pöllöaiheista!


Ihania! Tuollainen pehmopöllö olisi ollut myös valkoisena. Jätin sen ensi kertaan. Samoin kuin toisenlaisen pehmopöllön, jolla oli pitkät leuhuvat siivet. Ja noita soittajapöllöjä taisi olla yli kymmenen erilaista ainakin. Ja sitten siellä oli sellainen puusta veistetty pöllö -kynä ja puisia pöllöpatsaita (liian kalliita) ja vaikka mitä... Apuva :D


Ja tietysti piti saada noin muikea huuhkajakortti ja ihana tiikerikortti! :) Kiva reissu, vaikka osa elukoista nukkui ja muutama vain piileskeli muuten vain.

Päätettiin ajella sitten tuolta kotiin rauhallista maisemareittiä moottoritien sijaan. Mentiin jotain Inkoo-Salo-Turku -reittiä. Hirmusti hevosia ja hienoja taloja ja kauniita maisemia. Tällä paluumatkalla sitten sattuikin tuo otsikon sattumus. Oltiin justiin ohitettu Inkoo ja menty jonkun matkaa Saloon päin, kun auton taakse ilmestyi kevari. Yritti ensin mennä ohi pimeässä mutkassa ja vaikka vastaan tuli auto. Onneksi ei mennyt. No hetken päästä se mennä posotti ohi varmaan niin lujaa kuin kevarista lähtee. Puhuttiin siinä jo miehen kanssa että voi voi noita nuoria, ei mitään tolkkua. Lisäksi oli hetki sitten alkanut hieman sataa. Mentiin jonkun matkaa eteenpäin kunnes ollessamme yhden mäen päällä minä aloin huutaa "oioioi!!" ja kädet lennähti rinnalle ja suulle. Mies ei tajunnut ensin mistä on kyse mutta sitten huusin että "nyt se kaatui, nyt se kaatui!" Ohitsemme mennyt kevari liukui asvaltilla kuski mukanaan ja jossain vaiheessa jatkoi liukua yksin kuskin jäädessä taakse makaamaan. No me äkkiä sinne paikalle, oltiin ensimmäisiä, ihan yksin koko tiellä ja äkkiä vaan autosta ulos ja soittamaan hätänumeroon.. Kiva kun ei ihan tarkkaan tiedetty paljonko oltiin tultu Inkoosta Saloon päin, mutta taisivat paikallistaa puhelimesta missä oltiin. Kevaripoika oli tajuissaan ja valitteli vasenta kättä, jalkaa ja lantiotaan. Saatiin lupa ottaa kypärä pois ja autettiin viltti pään alle ja hain sateenvarjon vielä suojaksi. Paikalle pysähtyi toinenkin auto jonka pariskunta kävi katsastamassa pyörän, joka oli säilynyt ihmeen vähillä vaurioilla. Ambulanssi tuli aika nopsaan, mutta tulikin kyllä vauhdilla! Päättivät että poika viedään Töölöön ja pakkasivat hänet sellaiseen jännään "patjaan" joka pumpataan täyteen ilmaa ettei pääse liikkumaan. Ajopuvun housutkin täytyi leikata irti. Onneksi muuten oli se puku, farkuilla ois voinut tulla kamalaa jälkeä kun niinkin pitkään luisui asvaltilla. Nyt vaan kun oli puku niin ei tiennyt "mitä siellä alla on". Niinhän se on. Poika pyysi soittamaan vanhemmilleenkin, pitkällä ajoreissulla oli ollut kun oli Turun suunnalta kotoisin. Autoin siinä sitten ambulanssimiehiä viemällä ajotakin ja kypärän ja hanskat ambulanssiin ja mies oli sillä aikaa ohjaamassa liikennettä erään apuun soitetun taksikuskin kanssa, poika kun liukui ihan keskelle tietä.
Sitten saatiinkin pyyntö jäädä odottamaan poliisia, kun kerran oltiin todistajiia. Poliisin tulo kestikin sitten hieman kauemmin, vaikka aika haipakkaa nekin tulivat. Kerrottiin mitä tapahtui ja annettiin kaikki tiedot. Katsotaan tuleeko sieltä jotain jälkeenpäin yhteydenottoa. Ei varmaan, kun nyt on jo keskiviikko eikä mitään ole kuulunut.
Siinä kun koko ajan oli tapahtuman aikana jotain tekemistä ja piti olla skarppina niin jälkeenpäin sitten kun päästiin lähtemään niin kyllä oli vähän järkyttynyt olo ja paikat oli ihan jännittyneet. Koko illan oli kädet ihan jännityslukossa. En ole ennen nähnyt saati todistanut minkään sortin kolaria tai onnettomuutta, niin tuo oli aikamoinen kokemus. Hui olkoon että pelästyi! Onneksi poika oli ns. päällisin puolin ihan kunnossa.. Olisi kyllä kiva tietää miten hänelle kävi. Huh hui.

Ai niin, tähän voisi kevennykseksi nyt vielä laitella kuvia muista törsäyksistä.. Siellä helsingissä käytiin  Itäkeskuksessa katsomassa pikapikaa Prismassa, että löytyisikö miehelle uudet sandaalit, mutta sen sijaan löytyikin mulle uudet kengät.. :) Alesta, 10e maksoivat. :)
Sunnuntaina jatkettiin sandaalien hakua Myllystä ja heti ensimmäisestä liikkeestä löytyi sopivat. Mentiin Mekkaan ja siellä olikin kiva tarjous, osta 2 maksa 1 ja me saatiin sitten ns. maksimihyöty kun ensin otettiin miehelle ne sandaalit ja sitten löytyi mulle tasan saman hintaiset kesä/mökkikengät.


Mustat neutraalimmat tossukat siis Helsingistä ja nuo siniset Mekasta. Halusin tuollaiset helpot jotka voi vaan sujauttaa jalkaan, kun nyt ei ole ollut mitään arkikäyttöön sopivia balleriinojakaan oikein. Nuo on aika passelit. Sininen väri vaan vähän mietitytti, mutta mustina ei kokoja löytynyt. Ja onneksi nuo on aika tumman siniset, niin menee kyllä mustien housujeni kanssa.

Huh. Jestas. Aika loorumi taas tuli. Pakko mennä pitämään tauko. Huh! :D