Nyt on imuroitu ja pesty hiukan vessaa. On hyvä tarttua kupposeen teetä ja ehkä orientoitua kertomaan viikonlopusta..

Miehen mulle ostama muki. Ai miten niin osuva??

Viikonloppuna olikin tavallista enemmän menoa ja meininkiä. Mietittiin kovasti edeltävällä loppuviikolla, että mennäänkö Helsinkiin vai ei ja kumpana päivänä, kun lauantaiksi oli luvattu sadetta ja sunnutaiksi taas +30 astetta. Valittiin sitten lauantai. Ja hyvä että valittiin, koko päivän säilyttiin kuivina, oli oikein kiva sää, jaksoi mennä ja kävellä, ainoastaan kotimatkalla taisi ropista joku puoli tuntia.

Matkakohteina olivat Sotamuseo ja Korkeasaari. Ensin sompailimme sotamuseolle.

Siellä ei kukaan muukaan sisätiloissa kuvannut, joten en minäkään sitten uskaltautunut kaivamaan kameraa esiin. Keskityin vain katselemaan ja lukemaan. Kannattaa muuten käydä paikalla, jos on helsinkiin menossa! Siellä on nyt Talvisodan 70 -vuotisnäyttelykin.
Aika mielenkiitoinen paikka! Nyt siellä oli huoneen kokoinen visualisointi Raatteen tieltä ja sitten semmoinen juoksuhauta -hommeli (sanat hukassa) johon pääsi menemään sisälle ja minä meinasin saada sydärin kun siellä oli kai liiketunnistin ja heti kun astui tarpeeksi sisälle niin alkoi paukkua sodan äänet! Aika mainio kokemus, tällaiselle joka ei ole sotaa kokenut eikä oikein osaa mielessään kuvitella miltä se tuntuu siellä olla linjoilla, niin tuo antoi jonkinlaista osviittaa. Pari hevosaiheista juttuakin siellä oli, olisin kyllä kaivannut enemmän kiitosta suomenhevosille niiden tekemästä työstä. Mutta ehkä se on vaan mun ajatus. :)

Ulkona sisäpihalla sitten uskaltauduin jo kuvaamaan, tykkejä ja ties mitä.

Sotamuseolta sompailtiin sitten hakemaan heseä tai mäkkäriä eikä onnistuttu melkeen millään löytämään. Onpas kumma kaupunki.. Meissä ei vika ainakaan ollu.. :D No onneks löydettiin yks mäkkäri ja päästiin syömään. Lähipöydässä oli joku katujen eläjä myös syömässä, puheli itsekseen ja kuljetti mukanaan montaa jätesäkillistä tavaraa..
Matkalla Korkeasaareen nähtiin sitten oikein kunnon hippejä, olivat kyltteineen hakemassa kyytiä Lahteen.

Mentiin taas Mustikkamaan kautta Korkeasaareen, on se kävelyreittikin ihan kiva. Olisin halunnut sellaisen Amur-lipun, mutta niitä saikin vain lippupalvelusta ostamalla. :( Harmi. Onneksi sitten Kissalaaksossa oli keräyslipas samaan tarkoitukseen, sinne sitten laitettiin rahaa :)

Varmaan kaikkien kävijöiden ensimmäinen kuvauskohde, riikinkukko. Näitä oli ainakin kolme eri herraa kävelemässä pisin saarta ja yksi naispuolinenkin nähtiin. Meinasin saada sydärin kun nyt kuulin ensimmäistä kertaa kukon huudon, tsiisös, olin juuri ottamassa siitä kuvaa ja pomppasin varmaan ilmaan kun se alkoi kiljua.. :D Kajautin sille vastahuudon ennen kuin ehdin edes miettiä, heh hee, takana tulevalla porukalla oli varmaan hauskaa kun ensin pomppaan ilmaan ja sitten alan kiljua.. :D

Kaniaitaus on ihan tiikerinaaraan aidan takana, paistit ihan kotiovella... :D Mutta ai ko hää o söpöi!

Leijonauros nukkui rauhassa, naaras kuikuilee kauempaa kuvaajia. Nuoret urokset olivat viereisessä aitauksessa.

Naaraskin rauhoittui ruokalevolle.

Tämä nuori uros taitaa haaveilla naisiin pääsystä, kun niin aidan viertä ravasi.. Taitaa vaan olla ihan hyvä että on aita välissä, vois tulla turpiin hallitsevalta ukolta. ;D

Lumileopardia hiematutti!

Ja sitten piti kuikuilla että josko vastapäisessä aitauksessa näkyis elämää..

Pikkuilves oli syömässä, aikuinen nukkui korkealla puussa olevalla tasanteella.

Amurinleopardi tuli poseeraamaan oikein, harmi vain että pleksilasissa aina heijastui jonkun muun katselijan hahmo.

Amurintiikeriuros ei ollut seurallisella tuulella. Hyvä kun edes näkyi koko ukko. <3

Naaras sensijaan nukkui hieman näkyvämmällä paikalla. Voi kun ois päässy silittämään!

Tällä kukolla oli suorastaan häiritsevä sulka. Jouduin hillitsemään itseni etten olisi mennyt nappaamaan kiinni :D Ihan hyvä vaan, ois voinu joku muukin napata jostain kiinni.

Tropiikkia. Että niissä Africasia- Amazonia-taloissa hiki virtasi!

En muista tarkkaan, mikä hänen nimensä oli, mutta jonkinlainen kyyhky. Ja on elävä. :D

Lehtisammakkoja.

Kääpiömangusteja! <3 Voi että nää vipeltäjät on sitten aina vaan niin söpöjä! Ja mitkä hampaat näillä on, sellaiset todella terävät pikkiriikkiset (eikun isot ja vaaralliset!) ja hienot kulmahampaat! Vau! Näin kun yksi suki itseään, niin paljastui ne hampaatkin.

Tää kilppari halus vapauteen.

Huuhkajat! <3 Onneksi sentään näki nämä "livenä", kun kuvaaminen on todella vaikeaa kaikkien pöllön sukuisten kanssa näiden häkkien läpi ja lisäksi tirpat tykkäsivät joka ikinen olla jossain kaukaisimmassa nurkassa.

Löudä kuvasta varpuspöllön poikanen. Siinäpä homma. Mutta kyllä se siellä on. Varpuspöllöillä oli tosiaan poikasia ja pitivät kyllä aikamoista älämölöä. :D Niin söpön pikkuruisia!

Borealia-talossa oli sitten kotimaisempia tirppoja ja ötököitä :)

Ulkonäöstä on pidettävä huolta ja peseytyminen on tärkeää!

Rupisammakko piilosilla.

Rantakäärme. Ai kun on söpö!!

Kuhertajagaselli.

Söpö eläin ja suloinen nimi!

Visenttiurokset esittivät voimiaan tappelunäytösten avulla. Välillä ajettiin toista takaa.

Naarasta vaan ei kiinnostanut ukkojen elvistely.

No ei kai kun leukaakin rupes kutiseen!

Nämäkin kaverukset olivat ihan niin häkin kaukaisimmassa nurkassa kun vaan pääsivät. Kurkkivat vissiin takana olevaan aitaukseen, jos siellä oli jotain mielenkiintoista..

Vapitit viettivät siestaa.

*kuik*

Karhuillakin oli nukkumahetki aivan pleksilasin takana. On nääkin vaan söpöjä näin nukkuessaan. Ihan semmosia nallukoita.

Taiteenlaji tuo nukkuminen. En ihan heti ite venyis samaan, vaikka aikalailla tykkäänkin koisia :D

- Kultaseni, uskallanko syödä rauhassa?

- Ei hätää armas, minä pelotan tunkeilijat pois!

Jos riikinkukko on se ensimmäinen johon saaressa törmää, niin valkoposkihanhet on ne viimeiset. Ja on niitä aika pirusti siinä välissäkin. Pelästyin yhtä kun tuli ihan suoraan kohti, kummasti vaan on pelottava tuollainen pohkeen korkuinenkin otus, kun on varustettu kovalla nokalla. On nämäkin silti söpöjä.

Ja pitähään tuolta ostaa myös matkamuistoja. Ja voi vitsit mikä pöllötaivas se myymälä onkaan! Sinne jäi vielä vaikka mitä pöllöaiheista!

Ihania! Tuollainen pehmopöllö olisi ollut myös valkoisena. Jätin sen ensi kertaan. Samoin kuin toisenlaisen pehmopöllön, jolla oli pitkät leuhuvat siivet. Ja noita soittajapöllöjä taisi olla yli kymmenen erilaista ainakin. Ja sitten siellä oli sellainen puusta veistetty pöllö -kynä ja puisia pöllöpatsaita (liian kalliita) ja vaikka mitä... Apuva :D

Ja tietysti piti saada noin muikea huuhkajakortti ja ihana tiikerikortti! :) Kiva reissu, vaikka osa elukoista nukkui ja muutama vain piileskeli muuten vain.

Päätettiin ajella sitten tuolta kotiin rauhallista maisemareittiä moottoritien sijaan. Mentiin jotain Inkoo-Salo-Turku -reittiä. Hirmusti hevosia ja hienoja taloja ja kauniita maisemia. Tällä paluumatkalla sitten sattuikin tuo otsikon sattumus. Oltiin justiin ohitettu Inkoo ja menty jonkun matkaa Saloon päin, kun auton taakse ilmestyi kevari. Yritti ensin mennä ohi pimeässä mutkassa ja vaikka vastaan tuli auto. Onneksi ei mennyt. No hetken päästä se mennä posotti ohi varmaan niin lujaa kuin kevarista lähtee. Puhuttiin siinä jo miehen kanssa että voi voi noita nuoria, ei mitään tolkkua. Lisäksi oli hetki sitten alkanut hieman sataa. Mentiin jonkun matkaa eteenpäin kunnes ollessamme yhden mäen päällä minä aloin huutaa "oioioi!!" ja kädet lennähti rinnalle ja suulle. Mies ei tajunnut ensin mistä on kyse mutta sitten huusin että "nyt se kaatui, nyt se kaatui!" Ohitsemme mennyt kevari liukui asvaltilla kuski mukanaan ja jossain vaiheessa jatkoi liukua yksin kuskin jäädessä taakse makaamaan. No me äkkiä sinne paikalle, oltiin ensimmäisiä, ihan yksin koko tiellä ja äkkiä vaan autosta ulos ja soittamaan hätänumeroon.. Kiva kun ei ihan tarkkaan tiedetty paljonko oltiin tultu Inkoosta Saloon päin, mutta taisivat paikallistaa puhelimesta missä oltiin. Kevaripoika oli tajuissaan ja valitteli vasenta kättä, jalkaa ja lantiotaan. Saatiin lupa ottaa kypärä pois ja autettiin viltti pään alle ja hain sateenvarjon vielä suojaksi. Paikalle pysähtyi toinenkin auto jonka pariskunta kävi katsastamassa pyörän, joka oli säilynyt ihmeen vähillä vaurioilla. Ambulanssi tuli aika nopsaan, mutta tulikin kyllä vauhdilla! Päättivät että poika viedään Töölöön ja pakkasivat hänet sellaiseen jännään "patjaan" joka pumpataan täyteen ilmaa ettei pääse liikkumaan. Ajopuvun housutkin täytyi leikata irti. Onneksi muuten oli se puku, farkuilla ois voinut tulla kamalaa jälkeä kun niinkin pitkään luisui asvaltilla. Nyt vaan kun oli puku niin ei tiennyt "mitä siellä alla on". Niinhän se on. Poika pyysi soittamaan vanhemmilleenkin, pitkällä ajoreissulla oli ollut kun oli Turun suunnalta kotoisin. Autoin siinä sitten ambulanssimiehiä viemällä ajotakin ja kypärän ja hanskat ambulanssiin ja mies oli sillä aikaa ohjaamassa liikennettä erään apuun soitetun taksikuskin kanssa, poika kun liukui ihan keskelle tietä.
Sitten saatiinkin pyyntö jäädä odottamaan poliisia, kun kerran oltiin todistajiia. Poliisin tulo kestikin sitten hieman kauemmin, vaikka aika haipakkaa nekin tulivat. Kerrottiin mitä tapahtui ja annettiin kaikki tiedot. Katsotaan tuleeko sieltä jotain jälkeenpäin yhteydenottoa. Ei varmaan, kun nyt on jo keskiviikko eikä mitään ole kuulunut.
Siinä kun koko ajan oli tapahtuman aikana jotain tekemistä ja piti olla skarppina niin jälkeenpäin sitten kun päästiin lähtemään niin kyllä oli vähän järkyttynyt olo ja paikat oli ihan jännittyneet. Koko illan oli kädet ihan jännityslukossa. En ole ennen nähnyt saati todistanut minkään sortin kolaria tai onnettomuutta, niin tuo oli aikamoinen kokemus. Hui olkoon että pelästyi! Onneksi poika oli ns. päällisin puolin ihan kunnossa.. Olisi kyllä kiva tietää miten hänelle kävi. Huh hui.

Ai niin, tähän voisi kevennykseksi nyt vielä laitella kuvia muista törsäyksistä.. Siellä helsingissä käytiin  Itäkeskuksessa katsomassa pikapikaa Prismassa, että löytyisikö miehelle uudet sandaalit, mutta sen sijaan löytyikin mulle uudet kengät.. :) Alesta, 10e maksoivat. :)
Sunnuntaina jatkettiin sandaalien hakua Myllystä ja heti ensimmäisestä liikkeestä löytyi sopivat. Mentiin Mekkaan ja siellä olikin kiva tarjous, osta 2 maksa 1 ja me saatiin sitten ns. maksimihyöty kun ensin otettiin miehelle ne sandaalit ja sitten löytyi mulle tasan saman hintaiset kesä/mökkikengät.

Mustat neutraalimmat tossukat siis Helsingistä ja nuo siniset Mekasta. Halusin tuollaiset helpot jotka voi vaan sujauttaa jalkaan, kun nyt ei ole ollut mitään arkikäyttöön sopivia balleriinojakaan oikein. Nuo on aika passelit. Sininen väri vaan vähän mietitytti, mutta mustina ei kokoja löytynyt. Ja onneksi nuo on aika tumman siniset, niin menee kyllä mustien housujeni kanssa.

Huh. Jestas. Aika loorumi taas tuli. Pakko mennä pitämään tauko. Huh! :D

Matkalla oli todella ihanaa, maisemat oli upeita ja nähtävyydet myös, majoitus parempaa kuin odotettiin ja ruoka hyvää ja sikahalpaa, samoin myös alkoholi ja tupakka.
Matkakartta näytti loppujenlopuksi tällaiselta noin suurinpiirtein:
la 12. päivä
Turku-Helsinki-VIRO-Tallinna-Pärnu
su 13. päivä
Pärnu-Häddepaik-LATVIA-Riika
ma 14. päivä
Riika-Bauska-LIETTUA-Vilna
ti 15. päivä
Vilna-LATVIA-Daugavpils
ke 16. päivä
Daugavpils-VIRO-Tartto
to 17. päivä
Tartto
pe 18. päivä
Tartto-Tallinna-SUOMI-Helsinki-Turku
Tästä tietty puuttuu monet pikkupaikat jossa pysähdyttiin kahville ja veskiin. Vessat muuten, ne oli melkeinpä siistimmät kuin suomessa, siis yleiset vessat!

Jokainen yö oltiin oikein mukavassa hotellissa/hostellissa/motellissa ja kaikissa oli suihku ja wc, yhdessä jopa hiustenkuivain!(mitä en itse ottanut mukaan) :D Viimeiset kaksi yötä oltiin Tartossa jossa yövyttiin opiskelija-asuntolan yhteydessä olevassa hostellissa, se oli kyllä ihan huippu, maksoi yöltä vain 30€ ja huoneita oli kaksi, makuuhuone erikseen ja olohuone jossa oli keittiönurkkaus kaikkine varusteineen sekä lämmitetty wc/kylppäri.
Eli siinä suhteessa kävi enemmän kuin hyvin, alkuun kun olin ihan varma, että en joka päivä pääse suihkuun ja että vessatkin olisi ihan kamalia, ellei peräti pitäisi käydä pusikossa, mutta onneksi appi ja ystävänsä ovat sivistyneitä ja halusivat hekin kunnon vessat huoneisiin ja kävivät jopa suihkussakin matkan aikana, joten se oli ainakin taattu.

Muutenkin reissu meni hyvin, ei ollut riitoja eikä erimielisyyksiä, mitä pari pientä känää, mutta niitä nyt tulee kun ollaan yhdessä about koko ajan. Odotin kyllä että appi olisi jossain vaiheessa huomauttanut siitä että mies maksoi kaiken, mutta eipä sanonut mitään.. Saa nähdä tuleeko noottia jälkeenpäin. Mutta hyvä että ei ainakaan matkalla. Pystyimme jopa keskustelemaan ihan fiksusti ja luulen, että jotain käsityksiä saattoi ehkä oieta, kun minäkin olin kohtuu puhelias, kun yleensä olen hiljainen ja sanoin jopa hiukan mielipiteitäkin.. En tiedä.

Kamalasti joistain paikoista tuli otettua kuvia ja joissain paikoissa miehen kännykkä taas toimitti kameran virkaa, nyt onkin sitten sekaisin kameran ja kännykän kuvat.

Ei siis muuten menty sinne Auschwitziin, olisi ollut muuten koko reissu pelkkää ajamista, nyt mentiin ihan rauhassa ja siltikään ei ehditty oikein joka paikkaa katsella kovinkaan paljoa, illalla hotellin haku ja sitten hiukan turisteilua ja aamulla ehkä vielö hiukan ja sitten taas paikan vaihtoa. Tartossa oltiin sitten ke illasta pe aamuun ja siellä ehdittiin hiukan jo kävelemään rauhassa ja katselemaan ja ostettiin tuliaiset. Silti jäi monta paikkaa katsomatta minne olisin halunnut mennä, Lelumuseo, Kasvitieteellinen puutarha, geologinen museo ja KGB:n sellit (appi kävi siellä, saadaan ehkä kuvia).... Mutta niissä menikin jo aukioloajat hiukan vastaan.

Muuten siellä kyllä oli, varsinkin Latvian ja Liettuan puolella, paikat auki todella myöhään, kaupat oli auki 23 saakka ja pikkukaupatkin oli auki yhdeksään asti! Tuntui kummalliselta hiukan. Ja kaupoissa oli viinit ja viinakset samassa, sekin oli hassua.

Muutenkin oli rauhallista, Pärnu oli ihana paikka ja samoin Tartto, sinne haluan joskus uudelleen. Ongelmia ei ollut, mitä nyt Riikassa pari likkaa yritti näpistää apen ystävän taskusta, mutta onneksi huomattiin ja yritys epäonnistui. Ja Liettuassa ensimmäisessä kaupungissa, en muista nimeä, jäimme miehen kanssa autoon kun muut menivät vaihtamaan paikallista rahaa ja joku tumma mies, näytti mustalaiselta, yirtti tulla siihen jotain selittämään, kerjäsi varmaan rahaa... Mutta muuten ihmiset oli oikein ystävällisiä ja hymyileviä ja vaikka varsinkin Liettuassa oli kieliongelmia (siis se niiden kieli on ihme mongerrusta ja siellä ei edes nuoret oikein osanneet englantia) niin silti asiat saatiin hoidettua ilman ongelmia ja hymyilyn ja naurun kera. Virossa olikin jo ihan eri juttu, siellä melkeinpä ymmärtävät suomea joka paikassa, Pärnussa varsinkin osasivat hyvin ja jos ei suomella niin ainakin englannilla pärjäsi hyvin. Olikin hauskaa, kun paluumatkalla todettiin, että nyt pitääkin sitten taas alkaa varoa mitä puhuu, kun saavutaan Viron puolelle... :D Tosin tartossa oli myös suomalaisia, siellä vissiin joku 1% on suomalaisia, sehän on yliopistokaupunki ja meillä olikin eräässä kahvilassa viereisessä pöydässä suomalaisia opiskelijoita ja toisessa pöydässä kunnon suomalaisia turisteja... :D

Mutta, ennen kuin tämä paisuu ihan giganttiseksi luritukseksi (sitä on kai turha yrittää välttää) niin laitan kuvia.. Onkin vaikeaa päättää mitä laitan ja mitä jätän laittamatta.. Apua...  :)

Viron Pärnussa:

Tämä kuva-arvoituksen talo on julkinen wc. Kyllä. Todella. Sisällä istui kaksi naista, joille maksettiin pääsymaksu (jokin ihan nimellinen) ja sitten asialle. Suloinen talo.

Tämä kuva oli niiiiiin pakko laittaa XDXD *reps* Oltiin syömässä illalla, ja minulla on tuossa lautasella pihvi, joka itseasiassa oli oikein hyvää, mutta en tiedä miten onnistuinkin tähän kuvaan saamaan itselleni tuollaisen ilmeen... :D Mutta sehän onkin juuri oikea ilme, eihän KASVISSYÖJÄ voi pihviä syödä, yökyök..... :D Tuota ennen pelleilin, olin peukut pystyssä ja virnin ja halusin miehen ottavan siitä kuvan, mutta höh ei ottanut... :D
Tuossa paikassa oli todella edullinen ruoka, tuo minun annos maidolla, miehen samanmoinen isolla pihvillä ja maidolla sekä oluella ja minun jälkkäri, vain 10 euroa!!! 10 euroa! Uskomatonta... Huh huh.. Ruoka oli niiin edullista koko matkan ajan, että ihan hirvitti ajatus tulla takaisin suomeen... :D Täällä ei paljon ravintoloissa käydä, kun alkukeittoakaan ei varmaan saa tuolla kympillä, kahden ihmisen koko ateriasta puhumattakaan...

Virosta menossa Latviaan, ennen rajaa Häddepaik (tai sinnepäin) niminen kylä ja ihanat rannat (tällaista oli myös Pärnussa, ihanan valkoista hiekkaa ja niin pehmeää!:
 
Mies ja appi matkalla autolle rannalta. Tuolla "sillalla" oli muuten ihan hirveästi etanoita, sai koko ajan katsoa mihin astuu.. Mies rusauttikin yhden oikein mehevästi.... yyh...
 
Kuva tornista, joka näkyy edellisessä kuvassa. Oli aika sumea päivä.

Röttelöä ja uutta:
 
Ihan vierekkäin tuolla oli koko ajan vanhaa lahoa röttelö ja uutta ja upeaa.. Siis koko matkan ajan, slummeista upeisiin luksuslukaaleihin.
 
Tässä kuvassa ollaan jo menty Latvian rajan yli ja otettiin vielä kuva rannasta ja merisumusta, joka kätki sisälleen kylän joka oli rannan vieressä. Sumu oli todella sankka joissain kohdin. Tässä oli ranta selkeä, mutta rannan takana oli sumua ja tuolla näkyy veden päällä sumua.

Latvian pääkaupunki Riika:

Hotellin käytävästä kuvaa, kännykällä otettu, halusin kuvan, kun käytävän seinät oli valkoiset ja siellä täällä näkyi tiiliä ja katossa oli ihanat tummat parrut. Teema jatkui huoneessa, jossa oli myös suihkukaapin lisäksi aivan ihana näkymä ikkunasta ulos:
 
Komeaa, eikös? En nyt tähän hätään muista tornin nimeä, mutta Venäjän vallan aikainen se ilmeisesti on.. Kävimme siellä ylhäälläkin, saatte siitä kohta maistiaisia:

Komea rakennus.

Kuvassa nykyiset kauppahallit, entiset zeppeliinien rakennushallit. Sodan aikaan siellä oli valmistettu saksalaisia zeppeliinejä. Kauppahalli ja tuo tori olivat ihan hotellimme takana, ovesta pääsi suoraan keskelle humua. Kauppahalleissa oli niin paljon tavaraa, laidasta laitaan, rihkamaa, lihaa, kalaa (eläviä sai kalastaa), mausteita, kahviloita... Yhdestä hallista pakitimme kilpaa ulos, sillä siellä oli roikkumassa kokonaisia sikoja, ja koukuissa oli possunpäitä raakoina ja paistettuina.. Yhdessä kohtaa mies sahasi sian ruhoa komealla sahalla... Ja sorkkiakin siellä myytiin ja aivoja. Kaikkea. Huh. :D

Tuossa mustakattoisessa rakennuksessa jossa on kolme kattoikkunaa (valkoista kohtaa) on meidän hotellimme. Keskimmäinen noista oli meidän kattoikkuna :) Tuossa takana olevassa hallissa oli juuri ne pahimmat possujutut..
Tuolla takana on Stokkan talo ja sieltä kautta pääsi vanhaankaupunkiin. Siellä ei ehditty juuri olemaan, harmikseni.



Meneepäs tässä kuvat kamalaksi pikselimössöksi, höh.. Pitää laittaa myöhemmin linkkiä vaikka isompiin ja parempiin kuviin.. Eniveis, tässä olen mie tornin huipulla. :D Onneksi kasvot on juuri ne jotka on menneet pikselimössöksi :D

Matkalla Liettuaan Bauskassa Rundálenin linnassa, jota myös Itämeren Versailesiksi kutsutaan:

Talleilta linnaan.

Linnan pihaa ei ole entisöity ainakaan vielä.

Upea kattomaalaus.

Tanssisalin posliinihuone.

Tanssisalin seinillä oli ihania kuvia.

Ykis upea kattomaalaus taas.

Herttuan makuuhuone.

Ja näkymä herttuan makuuhuoneen ikkunasta. Puutarhaan ei kunnostusten takia saanut mennä.

Upeita huoneita siellä riitti, niitä on yhteensä yli 130.

Upea lipasto.

Yksityiskohta.

Naisten vaatteita.

Upea, eikö?

Komea aamutakki miehelle.

Tässä herttuatar varmasti joi päiväkahvit.

Herttuattaren makuuhuone.

Herttuattaren "huusi" istuimineen.

Liettuassa Vilnassa:

Hotellilla oli hiustenkuivain :D Kaksoisleuka rules! :D

Hotellilla oli oma kisuli :) Tui.
Kissoja (irto) oli muuten Latvian puolella paljon, kun taas Virossa oli kulkukoiria. Ihmiset ei juuri välittäneet, meitä kyllä hiukan teki mieli mennä katsomaan, mutta parempi oli vaan pysyä poissa, kun ei teinnyt oliko niissä tauteja tai olivatko kiukkuisia.

Tämän kadun varrella käytiin kahvilla.

Kahvilan kyltti. Aika makea.

Kirkkoja.

Täytetty majava illan ruokapaikassa.

Samaisessa paikassa hirven pää.

Torni mäellä, jonne mentiin eräänlaisella "köysiralla".

Latvia ja Liettua olivat kuorrutettuja voikukilla. Niitä oli PALJON. Äitiä ois tullu ikävä, jos ois leikkaamaan laitettu. :D
Haikaroita oli muuten myös paljon, joka talossa melkein omansa. Komeita lintuja (siipiväli kaksi metriä) ja komeitä pesiä! Eilen tuli Avarassa Luonnossa ohjelmaakin haikaroista. Siinä sanottiin, että pesät voivat painaa liki tonnin!

Liettuan puolella käytiin ennen Latvian rajaa Euroopan maantieteellisessä keskikohdassa:

Mää, mää, mää :)


Turistiryhmä eksyi paikalle samaan aikaan.

Daugavpils -nimisestä pikkukaupungista Latviassa, jossa oltiin yötä:

Daugavpilsin jälkeen lähdettiin kohti Viroa ja keskellä ei mitään syötiin aamiainen 4 tähden motellissa, joka oli kyllä niihin hintoihin nähden aika kallis. Aamupalaan kuului mehu, ensin tuodut juustoiset paahtoleivät ja letut hillolla. Namnam. :)

Virossa Tartossa:
Täällä ehdittiinkin sitten olemaan kauemmin, niin kuin sanoin. Laitan myöhemmin kuvaa omista "tuliaisistani" eli niistä mitä mies minulle osti. Täältä ostettiin myös miehen siskoille tuliaispalkkiot Bobinin hoitamisesta, toiselle hauska t-paita ja toiselle hevosenkenkätaulu.

Raatihuone. Kolmas lajiaan, rakennettu 1700 -luvun lopulla. Tässä kadun varrella oli hirmusti kahviloita ja matkamuistopaikkoja.


Suutelevat opiskelijat -patsas, vuodesta 1998 lähtien.

Isä ja poika -patsas. Taitelija itse poikansa kanssa. Tämä oli aika hauska näky. :D Minä heti ekaksi tsekkailin, että kummalla on isompi ja pojallahan se... Appi ystävineen taas (olivat eri aikaan nähneet) olivat huomanneet, että patsaat ovat muuten aika sameat, mutta "pilit" on ihan kiiltäviksi kuluneet... :D
Patsas valmistui jo 1977 ja Tartossa se on ollut vuodesta 2004.

Enkelinsilta. 1838 rakennettu ja nimen taustalla on ilmeisesti käsite englantilainen silta, koska Toomemäen puisto on englantilaistyylinen.

Paholaisen/Pirun silta. 1913. On omistettu keisari Aleksanteri I:lle.

Tähtitorni. 1800 -luvun alussa rakennettu. Tänne ei valitettavasti päässyt sisään, isommalla ryhmällä olisi saanut mennä ja katsoa kaukoputkellakin.

Vanhan Tuomiokirkon raunioita.

Aika kivasti säilynyt, nyt niitä ilmeisesti myös kunnostettiin tai ainakin tuettiin.
Tietopankkina voin kertoa, että ensimmäisen kerran kirkkoa alettiin rakentaa 1200 -luvulla ja se valmistui 1400 -luvulla. Liivinmaansodassa se tuhottiin ja 1600 -luvun alussa tulipalo poltti loput.

Puistoa. Tuollapäin olisi ilmeisesti ollut uhrikiviä, mutta kävelimme harmikseni ohi, koska miehelle tuli nälkä ja aloimme valua kohti keskustaa..

Matkalla keskustaan löysimme hyvän kadun.. :D Hauskoja kadunnimiä oli siellä enemmänkin.

Lutsu -kadun varrella.

Tämä on "Vino talo". Talo on oikeasti kallellaan, vain ovi on suorassa :) Talossa sijaitsee galleria. Talon toinen puoli tukeutuu vanhaan kaupunginmuuriin ja toinen paalutukseen, ja siitä johtuu kallistuminen.
Syömässä käytiin Georgialaisessa ravintolassa, jossa oli aika mausteista ruokaa. Mutta jälkiruoassa ei ollut valittamista! ;D

Portaikkoa ravintolaan.

Minä jälkkärin kimpussa :D
Tarjoilijoilla  oli ihanat asut, miehellä varmaankin jonkinlainen kansallispuku ja naistarjoilijallakin ihana violetti mekko kultakäätyineen. Ja kokki valmisti ruokaa ihan siinä "silmien alla", eikä missään takahuoneessa.

Tartosta matkalla Tallinnaan, noin puolivälissä on hyvä kahvipaikka:

Huomaatteko mitään omituista? :D

Huh, nyt on kyllä jo niiiiiiiin paljon asiaa, ettei kukaan jaksa tätä edes selata läpi! Valitan.. :D Mutta kun on niin vaikea jättää pois jotain ja valita kaikesta ihanasta..

Laitan vielä siis kuvia niistä tuliaisistani erikseen... ja kerron pisin poikin sitten mitä tulee mieleen.. :D